1 Ahneus on automatisoitu

Ahneus on automatisoitu 16.1.2012

After wathed The Terminator… (Ajatuksia “Tuhoaja” leffan jäljiltä.)

Nykyään melkein suurin osa kaupankäynnistä on tietokoneiden tekemää. Ihmisten halut ja keinot saavuttaa päämäärät määräytyvät luvuiksi koneisiin kysynnän ja tarjonnan perusteella. Valta on siis jo teknisesti ottaen koneilla.

Pelko siitä, että koneet tuhoavat meidät, on mielivaltainen, muttei aiheeton. Koneet voisivat aivan yhtä hyvin tehdä yhteistyötä ihmisten kanssa – omistajiensa laatimia algoritmeja ne muutenkin laskevat. Toiminta ihmisten rinnalla on varmasti numeroiden tasolla kustannusystävällisempää kuin turha tuhoaminen. Eikö näin ”ajattelisi” kone, jos oletetaan, että sen ajattelu on vain laskutoimituksia?

Markkinoilla algoritminkin toiminnan funktio on kuitenkin voiton tuottaminen. Voitto ei kuitenkaan ole vain pörssimaailman keinottelua, se on valtaa (kuten ”voitto” sananakin antaa ymmärtää). Tässä on avainasemassa resurssien hallinta ja ennen kaikkea mainonnan palstatila, median valta. Koneet ovat sijoittajien haamuja. Olemme luoneet maailman, jota ei silti hallitse sijoittajat vaan yksi itsekäs mielenlaatu…

”Kaikella millä on hintansa, on menettänyt arvonsa. -Näin puhui Zarathustra.”

14 Oikeudenmukaisuudesta

Oikeudenmukaisuudesta 21.02.2012

Olkoon ihminen olemukseltaan kuinka itsekäs tahansa, mikään ei oikeuta häntä käyttäytymään itsekkäästi. Ei ole mitään perustetta sille, että missään olosuhteissa olisi oikeutettua ajaa omaa etua. Kukaan ei voita niin kauan, kun kaikki eivät voita.

Onko itse asiassa edes tunteitakaan oikein näyttää, jos niistä koituu harmia. Viha on aina harmillista ja usein se johtaakin vahingontekoon. Mitä sille sitten voisi tehdä? Jos se pitäisi vahingollisuutensa vuoksi tukahduttaa, niin myöhemmin se taas purkautuisi entistäkin vahingollisempana, mistä taas muodostuisi lisää paineita tukahduttaa sitä voimakkaammin. Seurauksena tästä syntyy kehä.

Voitto suhteessa toiseen osapuoleen ei ole mitään, koska itsekeskeisyys on vailla oikeutusta. Oikeudenmukaisuus on koko yhteisön keskinäistä luottamusta. Ilman luottoa ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on oikein. Vailla luottamusta asiat tosin arvotetaankin eri perustein. Tunnetuin lienee mielivalta. Vaan mitenpä arvottaa arvottamisen perusteita muutenkaan?

(Lisäys: Vaikka oikeudenmukaisuudesta seuraa luottamusta, luottamuksesta ei seuraa automaattisesti oikeudenmukaisuutta, pikemminkin vain hyväksikäyttöä. Hyväksikäyttäjiltä tosin puuttuukin luottamus, koska he eivät koe saavansa yhteisöltä tarpeeksi, mistä seurauksena väärinteko.)

3 Piratismi – heikkojen oikeus?

Piratismi – heikkojen oikeus? 18.1.2012

Tänään englanninkielinen Wikipedia päätti pimentyä vastustaakseen yhdysvaltalaista lakiehdotusta, joka sallisi suuremman nettisensuurin käytön taistelussa piratismia vastaan. Keskustelussa on puolensa ja puolensa. Jos oletetaan, että rajoitus olisi mahdollista toteuttaa vain tekijänoikeuksia loukkaavien sivujen kohdalla ilman vahinkoa ilmaisun vapaudelle, on asia silti ristiriitainen.

Kyse on pohjimmiltaan oikeuksista. Jos taiteilija julkaisee taideteoksen, on mielestäni kohtuutonta vaatia, että hänellä olisi jokin tekijänoikeus, jolla rajoittaa teoksen leviämistä. Jos sitä haluaisi kontrolloida, olisi parasta jättää teos julkaisematta. Toisaalta monet kuitenkin saavat elantonsa siitä, että he julkaisevat teoksia ja kuluttaja niitä ostaa. Olen perillä taiteilijoiden taloudellisista haasteista ja ostaessani esimerkiksi musiikkia en ikinä ajattele ostavani kyseistä teosta vaan tukevani teoksen tekijää. Taidetta en nimittäin missään nimessä arvottaisi rahassa, ainakaan nykymaailmassa.

Suuryritysten voitot ovat joka tapauksessa kyseenalaisia, kun samaan aikaan kaikki valtiot käyvät nykyään läpi mittavia säästöbuumeja. Pureutumatta tässä kuitenkaan syvemmin rahamaailman ongelmiin, keskittäisin piratismikeskustelussa huomion oikeuksiin.

Kun julkaistaan teos, tekijä on tavallaan antanut sitä myötä oikeudet maailmalle. ”Annoin oman työpanokseni, hyödyntäkää sitä viisaasti.” Oikeuksien uudelleenluovutus ei siis tarkoittaisi niiden katoamista. Minäkään kilttinä ihmisenä en levittele tekijänoikeuksilla suojattua taidetta missään olosuhteissa vaikka en koe vääräksi esimerkiksi katsoa sellaista Youtubesta. Jokaisella on mielestäni oikeus nähdä. Olkoon omistussuhteet sitten asia erikseen. On erittäin eriarvoistavaa luoda taidetta vain parhaiten maksaville. Se myös kaupallistaa luovuutta ja sitä myöten rampauttaa kulttuurin.

Toki kaupallistettu taide palvelee sitä arvomaailmaa, että vain työtä tekevien ja siitä tunnustusta saavien keskuudessa olisi taiteen ainoastaan kukoistettava. Loiseläiminä yhteiskunnassa elävien hippien rappiotaide vain lietsoisi järjestyksen romahtamista. Konservatiivisille työmyyrille järjestys on turva, voimattomille ja syrjäytyneille pahimmillaan toinen potku vasten kasvoja. Vaikka perusturva olisikin kaikille sama, heikoilla ei kuitenkaan olisi yhtäläistä oikeutta nauttia järjestyksen kukoistuksesta. Se on valitettavasti sosiaalinen hierarkia, joka löytyy jokaisesta yhteiskunnasta.

Yhteenvetona siis: Piratismi kumpuaa heikkojen helppoheikkien kaipuusta saada nauttia järjestyksen kukoistuksesta loiseläimen tavoin. Sanavalinnoistani huolimatta minulla ei kuitenkaan ole mitään ilmiötä vastaan. Haluan vain tällä nostaa esille modernin yhteiskunnan eräänlaisen luokkajaon ja kysyä ovatko yksilöiden oikeudet mitattavissa sillä, kuinka paljon nämä ovat valmiita tekemään töitä ja tienaamaan rahaa. Onko ihmisarvollakin nykyään hintalappu?

(”Järjestyksen kukoistuksella” viittaan taiteeseen, mutta erityisesti viihdetaiteeseen, joka yhdessä viihdeteollisuuden kanssa rakentuu sille periaatteelle, että taide kuuluu vain vahvoille ihmisille, eli nykymaailmassa kuluttajille, keillä on työntekonsa ansiosta varaa ostaa ja käydä kauppaa.)

2 Vasemmisto vs. oikeisto

Vasemmisto vs. oikeisto 16.1.2012

Hippi: Tuo teidän pörssisysteeminne pitäisi lakkauttaa tai vähintäänkin muuttaa. Se ohjaa rahavirtoja vain tuottaviin kohteisiin ja tällöin itsessään tärkeät tahot jäävät vailla tukea.

Kravattimies: Jos tuottavia kohteita ei olisi, ei rahaa jäisi läheskään niin paljoa köyhille annettavaksi. Sijoitustoimintaa tehdään paljon kehitysmaihinkin esimerkiksi.

Hippi: Tuo on huijausta. Nykyään jäljellekin jäävä raha ohjataan uudelleen systeemiin, jossa sitä on tuottavuudella saatu aikaan. Teikäläiset pyörittävät vain teleologista limboa, koska loppujen lopuksi päämääränä on vain tehdä voittoa. Itse toiminta on toisarvoista.

Kravattimies: Voitto kannustaa tekemään töitä sen eteen, jotta tuottavuus ja tehokkuus saataisiin kasvuun ja sitä riittäisi jaettavaksi vähäosaisillekin. Näin heidätkin autetaan kasvuun. Tuollaiset hipit eivät tiedä työnteosta mitään. Kritiikkiä teillä riittää, mutta laiskuutenne ei voita heikkoutta.

Hippi: Meillä on kyllä kosketuspinta näihin asioihin. Työnteko on turhaa, koska se vain ruokkii tuota systeemin oravanpyörää, jossa ihmisarvo määräytyy siitä, kuinka tehokkaasti tehdään töitä.

Kravattimies: Fakta on kuitenkin se, että ilman työntekoa ei saa systeemiltä tukea ja elätystä rahan muodossa. Jos ei kelpaa, niin ei pidä valittaa vaikka eläisikin surkeissa oloissa. Oma vikanne.

Hippi: Yhdenkään ihmisen ponnistuksia ei voi mitata omistusmuotoisella talousindikaattorilla, koska itsestäänselvyytenä pitäisi olla ihmisten keskinäinen ja tasa-arvoinen huolenpito työnteosta riippumatta. Siinä ei pitäisi olla mitään väärää, jos kieltäytyy tanssimasta muiden pillien mukaan.

Kravattimies: Pelkkä huolenpito ei riitä. Työtä tarvitsee aina tehdä, koska luonto on julma. Eikä huolenpitoa voi ansaita tyhjällä. Täytyy olla valmis tekemään vastapalveluksia. Työnteko ei ole vain hallitsijoiden kumartamista. Se on keskinäisen luottamuksen rakentamista aivan kuten teidän laiska kollektiivinen itsesäälinne. Sanotte meitä itsekkäiksi vaikka itse ette tee mitään muiden hyväksi. Me jalot olemme itse asiassa yhteiskunnan hyväntekijöitä, koska meillä on tarpeeksi voimaa mukautua annettuihin vaatimuksiin ja täyttää työtä tekemällä yhteiskunnan puutteita. Miksei meilläkin olisi oikeutta asettaa tiettyjä ehtoja toimillemme? Annamme tukea niille, ketkä ovat valmiita toimimaan meidän rinnallamme ajamissamme asioissa, kuten tekin asetatte periaatteiksenne muodostaa kommuuneja henkilöistä, ketkä ajavat samoja asioita teidän kanssanne.

Hippi: Ensinnäkään luonto ei ole absoluuttisen julma. Sieltä riittää resursseja kyllä kaikille, jos ne jaetaan tasapuolisesti eikä sijoiteta niitä kaiken maailman turhiin innovaatioihin. Sitä paitsi kommuuneihin ovat kaikki tervetulleita. Me emme tuomitse mitään vakaumuksia. Meillä on avoin, spektraalisesti ajatteleva mieli, toisin kuin teidän kaltaisillanne konservatisteilla.

Kravattimies: Ahdasmielisyyden tuomitseminen on myös ahdasmielisyyttä. Kaikkea ei muutenkaan voi hyväksyä ja kannattaa. Ette voi taistella meitäkään vastaan, jos ette valitse linjaustanne. Koitatte vain viimeiseen asti välttää vastuuta, ettei tarvitsisi aloittaa toiminnan aaltoa meitä vastaan. Se vain todistaa sen, kuinka laiskoja olette pohjimmiltanne. Tasapuolinen resurssien jako ei sitä paitsi riitä. Kommunismi sen aikanaan todisti. Systeemi rappeutui, koska kukaan ei tehnyt mitään sen eteen.

Hippi: Ai ei toimintaa? Valtaamme katuja jne. synnyttäen keskustelua yhteiskunnan epäkohdista.

Kravattimies: Ainoa epäkohta siinä on, ettei tuollaiset loiset suostu toimia yhteisen hyvän eteen.

Hippi: Epäkohta on kyllä enemmänkin se, että te olette kadottaneet käsityksen yhteisestä hyvästä.

10 Maalauksen suunta?

Maalauksen suunta? 18.2.2012

Maalailinpa taas pitkästä aikaa. Tällä kertaa tietokoneella. Perinteistä maalaamista ei enää hirveästi oikein jaksaisi, kun maalien ja paperien kanssa on niin paljon säätämistä. Tekoselitykseltä voi tosin kuulostaa, kun Linuxillekin oli säätämistä saada piirtopöytä aluksi toimimaan, mutta nyt ainakin kaikki käy helpommin. Ainakin melkein. Taidoissa on aina toki parantamisen varaa.

Tein Chozo Ruins -teemaisen maalauksen Metroid Primestä. Mustavalkoversioon verrattuna voi huomata, miten sävyt ovat hallussa. Vaikkei katastrofia tullut, niin paljolti on vielä maalaustaitokin vasta hakemassa suuntaansa. Enemmän pitäisi maalata, mutta katsoo nyt mitä kerkeää ja jaksaa.

Seuraavaksi voisi kokeilla jotain hieman vektorigrafiikkatyylistä juttua, jossa voisin tehdä erivärisiä kuvioita pinta-aloineen, jotka risteytyessään muodostaisivat uusia värejä ja viimeistely perinteisesti.

4 Pelivisio

Pelivisio 25.1.2012

Voisi joskus tehdä 8-bittipelin. Ei nyt, mutta vaikka kesällä. Voisi palautella hieman game maker taitoja. Linuxilla voi tosin tulla ongelmia ohjelman kanssa, joten pitää vielä katsoa säätöjä kuntoon muutenkin. 8-bittimusa jyrää joka tapauksessa. \m/

(Kuvan lähde näkyy klikatessa.)

Peliin pitää myös saada värit kuntoon ja netistä löytyi tuollaisia paletteja. Mitään oikeaa on mahdotonta löytää, koska 8-bittipelien värit vaihtelivat tv:n systeemeistä ja monista muista hifijutuista riippuen.

Pelin kokonaisidea tosin on vielä auki. Nostalgian huuruissa olisi kyllä hienoa saada jokin Mega Man -henkinen peli aikaan. ”Moodeja” voisi kokeilla.

Toivottavasti tämä ei jäisi haaveeksi. Minulla on paljon multimodaalisia visioita, joita en itse varmasti osaisi mitenkään toteuttaa, mutta tämä olisi jopa mahdollinen.

4.2.2012 ja eteenpäin

NES-ominaisuudet eivät olekaan niin yksinkertaisia kuin äkkiseltään voisi ajatella. Värijutuistakin riittää paljon vielä tutkittavaa. Joka tapauksessa voisin koota tähän ajan varrella aina joitakin seikkoja, jotka tulisi pelin teossa ottaa huomioon.

Näyttöresoluutio: 256 x 240

Värejä voi myös olla kahdeksaakin enemmän. Mega Man 4:n valikosta löytyy esim. musta, valkoinen, harmaa, punainen 2x, sininen 2x, vihreä 2x ja keltainen 2x, mikä tekee 11 väriä. WP: ”The system has an available color palette of 48 colors and 6 grays. Red, green and blue can be individually darkened at specific screen regions using carefully timed code. Up to 25 simultaneous colors may be used without writing new values mid-frame: a background color, four sets of three tile colors and four sets of three sprite colors.”

Edes Winellä en saa gm:ää linuxilla toimimaan, joten pitänee katsoa myöhemmin, miten itse pelin tekoa voisi tarkalleen prosessoida. Windows 7 on toki käytettävissä, mutta käyttishyppelyä en kyllä mielelläni rupeaisi ainakaan suurissa mitoin harrastamaan, joten valmistelut on tehtävä huolella.